Miksi järven kunnostustoimia tehdään valuma-alueella?

• Valuma-alueen kunnostustoimilla voidaan vähentää vesistöihin kohdistuvaa ulkoista ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Ihmistoiminnan vaikutuksesta järviin on varastoitunut vuosikymmenten aikana suuret määrät eloperäistä ainesta. Tämän kautta ulkoinen kuormitus aiheuttaa sisäistä kuormitusta eli fosforin vapautumista pohjasedimenteistä hapettomissa olosuhteissa. Kun järven sietokyky ylittyy eli sinne tulee enemmän ravinteita kuin sieltä poistuu, syntyy ongelmia. Tästä seuraa, että järvessä leväkukinnat yleistyvät, kalastorakenne muuttuu ja särkikalojen osuus kasvaa sekä veden laatu heikkenee. Lopulta matala järvi voi kasvaa umpeen.
• Valuma-alueen koko ja valuma-alueen maankäyttö vaikuttavat valuma-alueelta tulevan kuormituksen suuruuteen.
• Valuma-alueelta tuleva kuormitus voidaan jakaa haja- ja pistekuormitukseen
  
  • Hajakuormitus -> laajalta alueelta tuleva kuormitus. Esim. haja-asutus, maa-ja metsätalous
  • Pistekuormitus -> vesistöön yhdestä pisteestä tuleva kuormitus esim. jätevedenpuhdistamon purkuputkesta
  • pistekuormituksen vähentäminen on usein helpompaa kuin laajalta alueelta tulevan hajakuormituksen


• Maankäytön vaikutus vesistökuormitukseen:
  
  • Maatalous -> suurin yksittäinen vesistöjen ravinnekuormittaja.
  • Metsätalous -> vaikutusta ennestään puhtaisiin latvavesiin.
  • Turvetuotanto -> paikallisesti merkittävä kuormittaja.
  • Haja- ja loma-asutus -> runsaasti kiinteistöjä viemäröinnin ja kunnallisen jäteveden käsittelyn ulkopuolella.
  • Yhdyskunnat, teollisuuslaitokset, kalankasvatus ja turkistarhaus voivat olla paikallisesti merkittäviä kuormittajia


• Valuma-alueen maankäytöstä riippuen voidaan tehdä erilaisia vesistökunnostustoimia:
  
  • Maatalous: esim. kevennetty pellon muokkaus, suojavyöhykkeet ja kosteikot
  • Metsätalous: esim. suojakaistojen jättäminen hakkuualueen ja vesistön väliin sekä patorakennelmat metsäojissa
  • Turvetuotanto: esim. pintavalutuskentät ja laskeutusaltaat
  • Haja- ja loma-asutus: kiinteistön liittäminen viemäriverkostoon ja kiinteistökohtaiset jätevesienpuhdistusjärjestelmät


• Valuma-alueella tehtävät kunnostustoimien valintaan vaikuttaa mm. valuma-alueen maankäyttö ja vesistökuormituksen vähentämistarpeet





Alla olevissa kuvissa on esitetty suurimmat ravinnekuormittajat fosforin ja typen osalta. Valtaosa (67 %) vesistöihin päätyvästä fosforikuormituksesta on peräisin maataloudesta. Toiseksi suurin kuormittaja on haja- ja loma-asutus (9 %). Typpikuormituksen osalta maatalous on suurin kuormittaja (53 %). Typpeä tulee vesistöihin myös ilmalaskeuman (17 %) kautta sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen kautta (15 %). Kuormituksen lisäksi vesistöihin huuhtoutuu luontaisesti ravinteita. Vesistöön tulevasta fosforista 40 % ja typestä 56 % on luontaisesti geologisten prosessien kuten maan rapautumisen ja eroosion vaikutuksesta huuhtoutuvia ravinteita.




Vesistöjen suurimmat fosforin kuormittajat. (©Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 2010)



Vesistöjen suurimmat typen kuormittajat. (©Suomen ympäristökeskus , Ympäristöopas 2010)