Miten valitut kunnostustoimet vaikuttavat kunnostettavan järven tilaan?

Alla olevan raportin perusteella voit tarkastella, miten eri vesiensuojelutoimet vaikuttavat järven tilaan ja sen veden laatuun.


Kunnosta järvesi -peli

Kuvassa on esitetty yksi vaihtoehto valuma-alueen kunnostukselle annetulla budjetilla (100 000 €). Kuvassa tehtyjen toimien avulla järveen päätyvää fosforikuormitusta on saatu vähennettyä 34 %. Maatalouden kuormituksen vähentämiseksi kynnetyille pelloille ja sänkipellolle on perustettu suojavyöhykkeet sekä kosteikkoja. Metsäalueella on toteutettu metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä. Haja-asutuksen osalta kaksi kiinteistöä on liitetty viemäriverkostoon. Mihin toimiin itse päädyit?


Vesiensuojelutoimien vaikutukset kunnostettavan järven tilaan

Ylläkuvattujen vesiensuojelutoimien avulla voidaan parantaa vesistöjen tilaa, mutta rajallisten resurssien vuoksi on mahdotonta toteuttaa kaikkia edellä mainittuja toimia samanaikaisesti samalla valuma-alueella. Valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämisen lisäksi tehdään usein kunnostustoimia järvessä sen sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Järvessä tehtäviä toimia ovat mm. hapetus, ravintoketjukunnostus, fosforin kemiallinen saostaminen, ruoppaus ja vesikasvien niitto. Järvet ovat yksilöitä joten yhtä kunnostusreseptiä ei ole olemassa vaan kunnostustoimien valinta riippuu mm. järven ja sen valuma-alueen ominaisuuksista. Tulevaisuudessa haastetta vesistönkunnostukseen lisää muuttuva ilmasto. Tulvat, rankkasateet sekä lauhat talvet voivat kaikki lisätä maa-alueilta kulkeutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin.

Järvi ei ruoki enää itseään

Ravinnekuormituksen vähentyessä järven veden laatu paranee. Leväkukinnat vähenevät, mikä osaltaan vähentää järven sisäistä kuormitusta. Pohjalla happea kuluttava kuollut levämassa vähenee ja samalla happitilanne pohjan lähellä paranee. Happitilanteen ollessa hyvä, fosforin liukeneminen pohjasedimentistä veteen lakkaa eli järvi ei ruoki enää itseään. Levien vähentymisen ja kiintoainekuormituksen pienentyessä veden sameus vähenee ja näkösyvyys kasvaa.

Uposkasvit levittäytyvät

Näkösyvyyden kasvaessa valosta riippuvaiset uposkasvit levittäytyvät syvemmälle. Samalla rehevyyttä ilmentävien vesikasvien kuten ruovikoiden määrä pienenee.

Lumpeen lehden alla vaanii taas saalistaja

Järven kalastorakenne paranee ja pohjaa pöllyttävien särkikalojen määrä vähenee petokalojen määrän vastaavasti lisääntyessä. Parantunut kalastorakenne lisää virkistyskalastuksen mahdollisuuksia. Verkkokalastusta vaivaava verkkojen limoittuminen vähenee, kun levien määrä vesimassassa pienenee. Kalastorakenteen muuttaminen vaatii monesti lisäksi erillisiä järvikunnostustoimia, kuten hoitokalastusta ja petokalaistutuksia.

Vesille on mukava lähteä

Vesistön käyttökelpoisuus ja järven virkistyskäyttöarvo kasvaa ja järvellä on taas miellyttävä uida, veneillä ja mökkeillä. Järven vedenlaatu vaikuttaa myös rantatonttien arvoon.

Luonto kiittää!

Järven tilan parantuminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Ravinnekuormituksen vähentymisen myötä järven tila voi palata lähemmäs sen luontaista tilaa. Samalla vähäravinteisia olosuhteita suosivat lajit palaavat vähitellen takaisin järven ekosysteemiin.